"Puusta pudonneet" – Galleria G, Helsinki

Suomeksi / In English / Svenska

MARJA HAKALA "PUUSTA PUDONNEET" 12.11.-30.11.2008 Galleria G

Astuessaan Marja Hakalan näyttelyyn Galleria G:hen katsoja kokee yllätyksen. Samat syksyn lehdet, jotka vielä äsken kieppuivat jaloissa märällä asfaltilla, ovat nyt järjestäytyneet täsmällisiksi kuvioiksi valkeille maalauspohjille. Toisessa huoneessa on kookas, lattiaan asti ulottuva kattokruunu, jossa kristallit on korvattu oravien nakertelemilla kävyillä. Ympäristötaiteilijanakin tunnettu Hakala on monasti vienyt teoksensa luontoon, tällä kertaa hän on tuonut palan luontoa galleriaan. Kuten aikaisemmissakin näyttelyissä, teokset on suunniteltu juuri tähän tilaan.

Luonto on Hakalalle kaikki kaikessa. Se on elämisen ehto ja inspiraation lähde, mutta myös ehtymätön materiaaliaitta. Näyttelyn töihin taiteilija on käyttänyt noin viiden vuoden aikana keräämiään ja säilömiään lehtiä, käpyjä, neulasia ja muita kasvinosia. Osa on peräisin aivan työhuoneen kulmilta, Hesperian puistikosta. Hakalan kiinnostus kasveihin on kuitenkin erilaista kuin botanistin. Häntä puhuttelevat värit, muodot ja tekstuurit - eivät niinkään kasvien suvut ja latinankieliset nimet.

Hauras materiaali pakottaa taiteilijan työskentelemään äärimmäisen hitaasti. Yksittäiset kasvinosat kiinnitetään liimaamalla ja ompelemalla. Hakalan tavassa työskennellä on loputtoman toiston kautta kumpuavaa meditatiivisuutta - jotain samaa kuin tiibetiläismunkkien hiekanjyvistä ja pigmentistä rakentamissa mandaloissa.

Näyttelyn teoksissa on luonnontieteistä tuttua taksonomiaa. Sarjallisuudessaan ja toistuvien teemojen varioinnissaan ne paljastavat meille luonnossa vallitsevan monimuotoisuuden, mutta toisaalta myös kaavamaisuuden. Vaikka jokaisen puun lehdet ovat keskenään erilaisia, silti kaikkien puiden lehdet muistuttavat toisiaan. Hakalan teokset toimivat yksittäinkin mutta näyttelykokonaisuus on ehdottomasti enemmän kuin osiensa summa.

Hakala on teoksissaan antanut kierrätykselle aivan uuden merkityksen. Luonnostakin hän poimii vain sen, mikä on jo tehtävänsä täyttänyt: kuolleita lehtiä ja auenneita siemenkotia, lintujen ja muiden metsänelävien aterioiden rippeitä. Tarkkasilmäinen havaitsee, että yhdestä työstä leikatut lehdenpalat on käytetty toiseen teokseen. Mitään ei heitetä hukkaan.

Inka Laine
Taideamanuenssi

Seuraava >>>